Interrail 15.-24.4. osa 1: Milano

10 päivää, 4 kaupunkia Pohjois-Italiassa, 2 teekkaria. Nämä ovat sellaisia lukuja, jotka tästä reilireissusta voi varmuudella sanoa. Tällä matkalla rakastuin italialaiseen jäätelöön, jota söimme varmasti useamman litran matkan aikana. Myös talon punaviinit tulivat tutuiksi pizzan, pastan ja merenelävien ohella. Reissulta taltioimme yhdessä lähes 700 kuvaa, joista nyt yritin kovasti valikoida edustavan otoksen näyttämään kuinka HUISIN SIISTIÄ MEILLÄ OLI! (Milanossa siis; Gardajärvi, Venetsia ja Trieste saavat sitten omat postauksensa)

Matka Milanoon 15.4.:

Koko reissu alkoi erittäin lupaavasti, kun tapasimme Westbahnhofilla hyvissä ajoin ennen junan lähtöä. Siinä sitten ihmettelimme, miksei junaamme näy missään aikatauluissa ja lippuja tarkemmin katsellessamme, huomasimme olevamme väärällä juna-asemalla. Onneksi Meidlingiin pääsi suoraan metrolla, ei edes tullut kiire.

Yöjunalla Milanoon.

Matulla oli hieman haasteita lakanan kanssa.

Aamupalalla.

Milano 16.-17.4.:

Ensimmäinen etappi suoritettu, seuraavaksi hostellia etsimään.

Minä ja jääkaappi.

Castello Sforzesco ja tipuja pihalla.

Bosque Verticale.

Bosque Verticale oli tämän etapin puukohde: talo, jonka parvekkeilla kasvaa puita. Kuulemma näiden piti valmistua 2013 syksyllä, mutta ainakin vielä vaikutti melkoiseta työmaalta. Mietimme, että mitenköhän noille puille käy esim. 10 vuoden päästä, kun vertikaalinen tila on hieman rajoittunut noilla parvekkeilla. No, kai sen on joku suunnitellut...

Tämä kuva on Iirikselle! Noin me sitten parkkeerataan meidänkin Porschet.

Duomo di Milano.

Jätskiä ja hedelmiä NOMNOMNOM.

Kiskot katkeavat kesken.

Ei päästy katsomaan aitoa viimeistä ehtoollista, olisi joku varaus pitänyt muka tehdä etukäteen.

Iltakävelyllä.

Toisena Milano-päivänä kävimme Da Vinci -museossa ihmettelemässä keksintöjä. Todella mielenkiintoinen näyttely, mutta myös varsin uuvuttava. Näyttelyn jälkeen kuvittelimme ehtivämme käymään kaupassa, hakemaan tavarat hostellilta, lähettämään postikortit ja suoriutumaan juna-asemalle. Nooh, kamat saatiin mukaan ja junaan ehdittiin juuri ja juuri. :D

 

Matu tutkimassa Da Vincin muistiinpanoja.

Very Mona Lisa.

Itseään kannatteleva silta, tällainen on pakko saada Mekanistikerholle!

Ja matka jatkuu, vaikka junan lattialla.

Juna kohti Gardajärveä oli nähtävästi pääsiäisen vuoksi tupaten täynnä ja istuimme nauttimaan matkasta junan lattialle. Lopulta selvisi, että junaan olisi pitänyt tehdä paikkavaraus ja konnari veloitti meiltä 8 euroa per naama ekstraa. Onneksi rahaa on. (oli)

Seikkailu jatkuu seuraavassa postauksessa...

T. Matkakuutti